Liikenne | Uutinen | 13.3.2019

Autoilu ja ilmasto -vaalikeskustelu pohjustaa tulevaa: ”Jos ajat, niin maksat.”

Autoilusta puhuttaessa keskiössä ovat liikenteen verotus ja päästöt. Poliitikkojen äänenpainoissa tunkee lävitse vaalien läheisyys, asiantuntijat ovat kannanotoissaan maltillisempia.

Jaa artikkeli

Vaikka ollaan lasitalossa, eivät osallistujat pelkää heitellä kiviä: autoilu ja liikenne herättävät tunteita ja mielipiteitä. Tämä käy ilmi useissa eri puheenvuoroissa Autoilu ja ilmasto ­– askelmerkit tulevaisuuteen -paneelikeskustelussa Sanomatalossa Helsingissä.

Lähestyvät eduskuntavaalit kiivastuttavat kantoja ja arkisesta autoilusta eli ihmisten tarpeesta liikkua, uhkaa tulla poliittinen lyömäase, jolla voi yrittää erottautua äänestäjien silmissä. Keskustelu uhkaa roihahtaa liekkeihin, kun keskustelussa päästään päästöihin ja niiden vähentämiseen.

Yksituumaisuuttakin kaksiosaisessa paneelikeskustelussa löytyy, kun puhe kääntyy esimerkiksi tarpeeseen nuorentaa Suomen Euroopan mitassa ikivanhaa autokantaa.

Henkilöautojen päästöt noin 9 prosenttia

Viime kuukausina puolueet, ilmastoasiantuntijat ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ovat esittäneet arvioitaan siitä, kuinka paljon Suomessa tulisi olla sähköautoja vuoteen 2030 tai 2045 mennessä. Taustalla on liikenteen haitallisten kasvihuonepäästöjen vähentämistavoite puoleen vuonna 2030 vuoteen 2005 nähden.

Autoilun suhde ilmastoon on näin ollen erottamaton osa ilmastokeskustelua. Etenkin vaalien alla on hyvä muistaa mittasuhteet – liikenne kun ei ole likimainkaan ainoa haitallisten kasvihuonepäästöjen aiheuttaja.

Liikenteen päästöt edustavat viidennestä Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Henkilöautojen osuus on noin yhdeksän prosenttia.

Autoliitto: keskeistä autokannan nuorennus

Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet ja Suomen vanha autokanta ovat yhtälö, joka kaipaa ratkaisua. Moni Sanomatalon asiantuntijapanelisti ottaa epäkohdan esille.

Autoliiton puheenjohtaja Martti Merilinnan mukaan päästöjen vähentämisessä keskiössä on autokannan uusiutuminen eli nykyistä pihimpien uusien autojen käyttöönotto.

– Autoverotuksen keventämisen tahti ei nähtävästi ole ollut riittävää. Tiukkoihin päästötavoitteisiin yltäminen riippuu pitkälti myös siitä, millaiset taloudelliset suhdanteet vallitsevat, Merilinna linjaa.

Merilinnan mukaan ihmiset valitsevat oman ajan- ja rahankäyttönsä realiteettien mukaisesti itselleen järkeviä liikkumistapoja. Hän tuo esiin, että eri liikennemuotojen välisen käytön jakauma on kehittynyt pitkän ajan kuluessa.

– Se ei muutu yhtäkkisesti, sillä taustalla ovat muun muassa liikkumista ohjaavat kaavoitusratkaisut. Kodin ja työpaikan välillä on kuljettava.

Sähköautot kirvoittavat kielenkantoja

Autoliiton puheenjohtaja Merilinnan mukaan sähköautojen määrätavoitteista puhuttaessa on hyvä mieltää, että keskimääräisestä 3 600 euron arvoisesta käytetystä autosta hyppäys 40 000 euron uuteen sähköautoon on täysin mahdoton ajatus ilman merkittäviä tukia.

Samoilla linjoilla on Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa.

– Sähköauto maksaa tätä nykyä noin 1,8-kertaa sen, mitä vastaava polttomoottoriauto maksaa. Eihän ihmisillä ole tällä hetkellä varaa siirtyä sähköautoiluun kuin harvoissa tapauksissa, Rissa arvioi.

Rissa uskoo, että autoveroa pudottamalla sähköautojenkin myynti lähtee kasvuun.

– Sieltä tulee moderneja, pihejä ja turvallisia autoja liikenteeseen.

Rissan mukaan yksi keino olisi luoda kannustimet työsuhdesähköautojen hankkimiseksi. Hyötyjä tästä koituisi jonkun vuoden viiveellä myös muille autoilijoille. Työsuhdeautot kun palautuvat 2–4 vuoden kuluttua käytettyjen autojen markkinoille ja kaiken kansan valittaviksi.

Joukkoliikennettä kohennettava

WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen tuo esiin, että henkilöautoja tarvitaan jatkossakin.

– Toisaalta 70 prosenttia meistä asuu kaupunkialueilla. Investoinnit joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen ovat siis hyvin perusteltuja.

Rahusen mukaan täytyy myös asiantuntijoiden ja poliitikkojen kesken miettiä kaikkia niitä keinoja, joiden avulla voidaan vähentää ajettuja kilometrejä.

– Liikennettä täytyy myös siirtää teiltä raiteille. Maan raidejärjestelmä ei ole vielä tarvittavalla tasolla, joten siihen tulee panostaa tulevaisuudessa.

Rahusen mielestä siirtymä kohti vähähiilistä liikennettä täytyy järjestää kansalaisille reilulla tavalla, ja tässä savotassa liikenteen verotus täytyy uudistaa kokonaisvaltaisesti.

Sitran Ilmastoratkaisut-tiimin johtava asiantuntija Saara Tamminen penää hänkin kaupunkialueille parempaa julkista liikennettä.

– Liikenne palveluna -ratkaisuja tarvitaan myös. Olosuhteet eri alueilla vaihtelevat, haja-asutusalueilla toki tarvitaan henkilöautoja.

Tammisen mukaan erilaiset rajoitukset eivät ole niin tehokkaita, kuin asettaa esimerkiksi päästöille hinta.

– On syytä muuttaa verotusta siten, että fossiilisilla polttoaineilla liikkumista verotettaisiin enemmän.

Tietullit vanhanaikaisia

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio nostaa kissan eli tietullit ja ruuhkamaksut pöydälle.

– Tietullit autoilun rajoittamisen välineenä olisivat jo syntyessään vanhanaikainen keino, joka ei ota huomioon autojen päästöjä, eikä sitä missä autolla ajetaan, ajetaanko Helsingissä aamuruuhkassa, pikkukaupungissa keskipäivällä vai jossain takamailla.

Kallio uskoo, että toisen sukupolven jäteperäiset biopolttoaineet ovat järkevä ja tehokas lähitulevaisuuden ratkaisu. Kallion mukaan biopolttoaineet ovat nopein tapa vähentää liikenteen päästöjä – sähköautojen leviämistä odotellessa.

– Biopolttoaineiden viimeistä kehitysvaihetta ei ole vielä nähty. Etuna on myös kansallisen energiaomavaraisuuden kohentaminen. Kaasuautoilun mahdollisuuksia ei pidä niitäkään vähätellä.

Liikkumistapojen ohjaus käy Kallion mukaan tehokkaimmin taloudellisin keinoin.

– Jos ajat, niin maksat olisi hyvä periaate. Nykyisin vallalla on, jos omistat, niin maksat -periaate.

Jääkö vastuu kuulijalle, kun poliitikko pääsee ääneen?

Sanomatalon paneelin lavalle käyvät myös poliitikot. Vaalien lähestyminen näkyy aika ajoin ärhäkkänä sanailuna esimerkiksi kokoomuksen ja vihreiden välillä sekä keskustan ja demareiden välillä, eikä sanaista arkkuaan säästele perussuomalaistenkaan edustaja.

Keväällä valittava eduskunta joutuu tekemään merkittäviä linjauksia liikenteen verotuksen ja muiden ilmastoratkaisujen suhteen.

Se ei yllätä, että poliitikkojen sanailun tiimellyksessä vaaditaan poliittisia kilpailijoita myöntämään jonkun yksittäisen oman puolueensa linjauksen perustuvan kestämättömiin ajatuskulkuihin tai vääriin taustatietoihin.

Liikenteen faktat ovat poliitikoilla kuitenkin varsin hyvin hallussa, eikä kovin usein esiinny edes ylenmääräistä paisuttelua tai tahallista väärinymmärtämistä. Silti poliitikkojen sanaillessa käy aika ajoin kuin keskustelussa savolaisen kanssa: vastuu jää kuulijalle.

Yksituumaisuuskin löytyy

Yhdestä asiasta arvon panelistit ovat herttaisen yksituumaisia: jotain liikenteen päästöjen suitsimiseksi täytyy tehdä, pelkät linjapuheet eivät riitä. Tehokkaimmaksi keinoksi kannanotoissa nousee verotuksellinen ohjaus, eurosta kuin on kepiksi ja porkkanaksi.

Keppi on paljon saastuttavien autojen käytön verotuksen kiristys ja porkkana vähäpäästöisten autojen suosiminen erilaisin rahallisin kannustimin.

”Täysin utopistinen tavoite”

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen tuo esiin sen faktan, että Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa.

– Yhteiskäyttöautot ovat hyvä vaihtoehto kaupunkitaajamissa, muttei välttämättä ratkaisuksi muualla.

Autoilijat eivät Jokisen mukaan kaipaa rankaisua, he kaipaavat ratkaisuja ja vaihtoehtoja.

– Yhteiskunnan vireys vaatii liikkumista, autoilun demonisoimista en hyväksy. Mitään polttoainetta tai tekniikkaa ei tule kieltää kuten jotkut ovat esittäneet. Tekniikat tulee pistää kilpailemaan keskenään, ja kaiken rinnalla joukkoliikennettä tulee kehittää.

Jokisesta on ”täysin utopistinen tavoite”, että 2030-luvun puoleenväliin mennessä puolet Suomen autokannasta olisi sähköautoja.

Samoilla linjoilla on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Sähköautot eivät ole ihan lähivuosien ratkaisu. Pikemminkin ratkaisu on tankata uusiutuvaa polttoainetta tankkiin.

Kaikkonen tukee lämpimästi autokannan uusiutumista.

– Autojen uusiutuminen laskee päästökuormaa. Tässä työssä autoveron keventäminen portaittain on fiksua, eikä aiheuta markkinahäiriöitä.

Kaikkosen mukaan henkilöautotta ei pärjää etelässäkään.

– Kotikunnassani useimmat perheet eivät pärjää arjessaan ilman henkilöautoa ja nyt puhun Tuusulasta. Kyse autoilun tarpeesta ei koske siis vain harvaan asuttuja alueita.

Huviajeluista ei ole kyse.

– Autoilu on jo nyt niin kallista verotuksen ja polttoaineiden hintojen kautta, ettei kukaan autoile huvikseen, se on tarveliikkumista, Kaikkonen summaa.

Saastuttaja maksaa

Vihreiden kansanedustaja Touko Aalto kannattaa saastuttaja maksaa -periaatetta ohjaamaan ihmisten liikkumista.

– Ketään ei pidä tai saa syyllistää, mutta yhteiskunnan tulee tarjota kustannustehokkaita liikkumisen vaihtoehtoja. Tarvitaan monia ratkaisuja rinnakkain erilaisiin liikkumistarpeisiin ja erilaisille ihmisille.

Aalto listaa vaihtoehtoja, joita ovat muun muassa käytettyjen sähköautojen markkinoiden luominen, yhteiskäyttöautot, kaasubussit ja parempi raideliikenne sekä kevyen liikenteen kunnolliset väylästöt.

Aallon mukaan ruuhkamaksut voitaisiin luoda sinne, missä autoilun määrä aiheuttaa eniten ongelmia eli kaupunkialueille.

Tunnelma sähköistyy, lipsutaanko lupauksista?

Muita panelisteja kuunnellut SDP:n kansanedustaja Timo Harakka sähköistää tunnelmaa.

– Nyt tuntuu siltä, että oltaisiin lipsumassa niistä EU-tasoisista päästötavoitteista, joihin Suomi on sitoutunut.

Harakan mukaan SDP ei nojaa linjauksissaan yksinomaan sähköautoihin.

– Päästöttömät ja vähäpäästöiset autot täytyy saada liikenteeseen nopeasti. Joukkoliikenne ja sen toimiva syöttöliikenne ovat tärkeitä kehityskohteita nekin.

SDP:n Harakka tuo esiin, että myös nykyisten autojen kaasukonversiot ja biopolttoaineet ovat kannatettavia osaratkaisuja päästötalkoissa.

– Kannatan biopolttoaineiden käytön lisäämistä.

Harakka ottaa esiin, etteivät kaikki nuoret kaupunkilaiset enää hanki itselleen ajokorttia.

– Täytyy luoda vaihtoehtoja autojen omistamiselle, esimerkiksi liikkumisen palvelut ovat tässä oiva keino.

Tehokeinona nuorennusleikkaus

Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mielestä autokannan nuorentaminen on päästötalkoissa tehokkainta myös yhteiskunnan näkökulmasta.

– Romutuspalkkio on ollut tehokas keino. Kaikkia autokannan nuorentamiseen tähtääviä verotuskeinoja tulee käyttää.

Autoilijoiden syyllistäminen on puoluesihteerin mielestä epäreilua.

– Liikkumisen sujuvuus ja kustannukset ovat ne kaksi keskeistä tekijää, jotka vaikuttavat ihmisten liikkumisvalintoihin, etenkin kehäkolmosen ulkopuolella.

Paneelikeskustelu monen tahon yhteisponnistus

Autoilu ja ilmasto ­– askelmerkit tulevaisuuteen oli kaksiosainen paneelikeskustelu, jonka järjestivät yhteistyössä Autoliitto ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ja -teollisuus ry, Taksiliitto ry sekä Auto- ja liikennetoimittajat ry.

Jaa artikkeli

Keskustelu